Miten kuulovammaiset puhuvat puhelimessa?

Sähköpostit ja tekstiviestit ovat helpottaneet kuulovammaisten arkiviestintää. Tekstipuhelupalvelulle on kuitenkin yhä kysyntää, sillä sähköpostilla ei voi hoitaa kaikkea viestintää, kuten esimerkiksi viranomais- tai lääkäriasioita. Palvelun avulla hoidetaan myös arkista yhteydenpitoa ystäviin ja sukulaisiin. Miten palvelu toimii ja mitä se vaatii keskustelun kuulevalta osapuolelta?

RAY:n rahoittama ja kuulovammaisjärjestöjen Valkean Talon organisoima tekstipuhelupalvelu tarjoaa mahdollisuuden hoitaa myös puhelimessa asioimisen tekstimuodossa. Protone Oy toimii tekstipuhelupalvelun tarjoajana.

– Kaikkia asioita ei voi hoitaa sähköpostitse, ja puhelu on monesti myös nopeampi tapa, jos esimerkiksi johonkin asiaan tarvitaan vastaus mahdollisimman pian. Iäkkäämmät ihmiset eivät välttämättä halua tai osaa lähettää sähköpostia, vaan käyttävät mieluummin tekstipuhelinta, kertoo Kuurojen liiton erityisasiantuntija Jari Heiskanen.

Tekstipuhelupalvelun käyttämiseen kuulovammainen tarvitsee joko tekstipuhelimen tai tietokoneeseen asennetun tekstipuhelinohjelman. Palvelua tarvitseva henkilö soittaa tekstipuhelinpalveluun ja kommunikoi tekstimuodossa palvelunvälittäjälle. Välittäjä lukee viestin eteenpäin keskustelun toiselle osapuolelle ja kirjoittaa tämän vastauksen takaisin tekstimuodossa. Palvelua on tarjolla nykyään myös internetpohjaisena, jolloin käyttäjä tarvitsee tavallisen tietokoneen ja internetyhteyden.

Puhelunvälittäjät osa palvelua

Tekstipuhelupalvelua käytetään paljon esimerkiksi yritysten tai viranomaisten kanssa asioimiseen, mutta myös aivan arkiseen yhteydenpitoon. Palvelu ei ole ainoastaan kuulovammaisten käytössä, vaan myös kuulevat voivat pitää sen kautta yhteyttä kuulovammaisiin ystäviinsä tai sukulaisiinsa.

Puhelunvälittäjät saattavat kuulla työtä tehdessään hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Heiskasen mukaan palvelua käyttävät kuulovammaiset eivät näe sitä ongelmallisena, sillä heistä monet ovat muutenkin tottuneet asioimaan esimerkiksi viittomakielentulkin välityksellä. Puhelunvälittäjillä on täysi vaitiolovelvollisuus eivätkä he työtä tehdessään ota kantaa välittämiinsä keskusteluihin, vaan toistavat kaiken eteenpäin sellaisenaan. Välittäjät näkevät oman roolinsa vain välikappaleena ja osana palvelua.

– Me emme puutu puhelun sisältöön tai pituuteen, vaan ainoastaan kerromme viestin eteenpäin. Parhaimmassa tapauksessa puhelun osapuolet pystyvät kokonaan unohtamaan, että siellä on joku ylimääräinen henkilö välissä. Tuntuu mukavalta olla osana palvelua, joka tarjoaa kuurolle mahdollisuuden puhua puhelimessa kuin kuka tahansa, kertoo tekstipuhelupalvelun palveluntarjoaja Protone Oy:n vuoropäällikkö Sari Selin.

Selinin kokemuksen mukaan kuulevat suhtautuvat tekstipuheluihin pelkästään positiivisesti, ja monille palvelu on jo entuudestaan tuttu. Puhelun vastaanottajan kannalta palvelu ei vaadi mitään erikoistaitoja.

– Jos puhelun vastaanottaja epäröi palvelun käyttämistä, kerromme hänelle, miten se toimii käytännössä. Ainoa ero normaaleihin puheluihin on se, että tekstipuheluissa on hyvä muistaa kommunikoida vuorotellen eikä päällekkäin.

Tekniikka tarjoaisi helpotusta

Sekä Jari Heiskasen että Sari Selinin mielestä on äärimmäisen tärkeää, että kuulovammaisille tarjotaan tekstipuhelupalvelun kaltaisia, arkielämää helpottavia palveluita. Esimerkiksi palveluiden saaminen viittomakielellä ei ole itsestäänselvyys.

– Tekstipuhelupalvelu on ainoa kanava, jonka kautta kuulovammaiset voivat olla muihin yhteydessä reaaliaikaisesti ilman tulkkien tilaamista. Palvelua pidetään erittäin tärkeänä ja tarpeellisena. Kun se siirtyi alkuvuodesta Protonen hoidettavaksi, saimme paljon kyselyitä siitä, että jatkuuhan palvelu vielä ennallaan. Asiakkaiden kannalta katsottuna mikään ei muuttunut palveluntarjoajan vaihtumisen myötä, mutta tekniikkaa uudistettiin toimintavarmemmaksi, Protonen vuoropäällikkö Sari Selin kertoo.

Suomi on allekirjoittanut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, ja myös kehittyvä teknologia tarjoaa paljon mahdollisuuksia kuurojen palveluiden parantamiseen. Kuurojen liiton erityisasiantuntija Jari Heiskasen mukaan se ei kuitenkaan vielä näy käytännössä.

Tekstipuhelupalvelu on avoinna joka päivä vuorokauden ympäri. Palvelua voi käyttää myös internetissä joka päivä klo 8-20. Internet-palvelun käyttäminen vaatii rekisteröitymisen.

www.protone.fi/palvelut/tekstipuhelu

 

LSPL