Kaukoviisas pärjää paremmin
Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan tehtävästä Teollisuuden Voima -konsernin turvallisuusjohtajaksi siirtynyt Veli-Pekka Nurmi on mies, joka tietää, miten monella tavalla asiat voivat mennä pieleen. Hän tietää myös, miten ikävyyksiltä voi välttyä: ennakoimalla, varautumalla ja pysymällä rauhallisena. Ohjeet pätevät niin yksilöihin, yrityksiin kuin kansakuntiinkin.
Vuoden 2022 alussa Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) johdosta TVO:n Olkiluodon ydinvoimalan turvallisuusjohtajaksi siirtyneen Veli-Pekka Nurmen olemus huokuu rauhoittavaa levollisuutta. Merihenkiseen villapaitaan pukeutuneen Nurmen mukaan levollisuus kytkeytyy tietynlaiseen hallinnan tunteeseen, joka on seurausta asioiden ennakoinnista ja ikäviin tapahtumiin varautumisesta.
– Reilun yhdentoista vuoden työrupeama oikeusministeriön yhteydessä toimivan OTKESin johtajana opetti näkemään, miten monella tavalla asiat voivat epäonnistua niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Toisaalta työ opetti, miten onnettomuuksia voidaan ehkäistä ja niiden seurauksia minimoida, Nurmi kertoo.
Nurmen mukaan itsenäisesti ja riippumattomasti toimivan OTKESin tärkeimpänä tavoitteena on vakavien onnettomuuksien ja poikkeuksellisten tapahtumien ennaltaehkäisy. Tämän vuoksi tutkittavien onnettomuuksien syyt pyritään selvittämään mahdollisimman tarkkaan.
– Poliisi etsii syyllisiä ja OTKES syitä, jotka onnettomuuteen johtivat – onnettomuuksien tutkinta ja syyllisyyden selvittäminen on siis erotettu juridisesti toisistaan. Onnettomuustutkinnassa pyritään saamaan selville kaikki mahdollinen tieto, jonka avulla vastaavia tilanteita voidaan estää tapahtumasta uudelleen, Nurmi tiivistää.
Nurmen mukaan vuodet OTKESissa antoivat erinomaiset valmiudet myös nykyisen työtehtävän hoitamiseen. Ydinvoimalassa turvallisuudesta huolehtiminen ja poikkeustilanteisiin varautuminen on äärimmäisen tärkeää. Tämän vuoksi Olkiluodossa panostetaan jatkuvasti suunnitteluun sekä erilaisiin koulutuksiin ja harjoituksiin, joista saatujen kokemusten pohjalta toimintaa ja varautumista kehitetään.
– Olkiluodossa on iso joukko osaajia, ja myös mahdollisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin on varauduttu hyvin. Siellä vanha sananlasku toimii kääntäen: mitä enemmän tiedät, sen rauhallisempi olet.
Tunnista uhkakuvat
– Kyberuhkien torjumiseksi varsinkin yritysten kannattaa nyt pitää erityistä huolta varmuuskopioinnista sekä tietysti tietoturvasta ja vahvoista salasanoista, Veli-Pekka Nurmi muistuttaa.
Maailmalla meno on kuitenkin muuttunut yhä epävakaammaksi ja erilaiset turvallisuuteen liittyvät uhkakuvat ovat tulleet osaksi suomalaistenkin arkea. Kansalaisten välille pyritään luomaan eripuraa hybridivaikuttamisella, yrityksiin kohdistuu toistuvia kyberhyökkäyksiä ja valtakunnan rajoilla testataan Suomen oikeusvaltiota. Onko syytä paniikkiin?
– Panikoitua ei pidä koskaan, mutta uhat pitää tunnustaa ja tunnistaa. Ei-toivottuja tilanteita on syytä ennakoida, ja niihin pitää myös varautua sekä pitää pää kylmänä, Nurmi sanoo.
Nurmen mukaan nyt on tärkeää tiedostaa muun muassa se, että hybridivaikuttamista tapahtuu koko ajan. Hän kehottaa seuraamaan uutisia ja hankkimaan tietoa useista eri lähteistä, sillä suppea maailmankuva altistaa hybridivaikuttamiselle.
– Mitä vähemmän tiedät, sitä helpompi ulkopuolisen on ohjailla ajatuksiasi. Pahansuovat toimijat pyrkivät provosoimaan meitä toisiamme vastaan ja hyrisevät tyytyväisinä, jos nielemme syötit. Tämä kannattaa jokaisen pitää mielessä ja olla valppaana sen suhteen, mikä on totta ja mikä ei.
Kyberuhkien torjumiseksi kansalaisten ja varsinkin yritysten kannattaa nyt pitää erityistä huolta varmuuskopioinnista sekä tietysti reitittimien tietoturvasta ja vahvoista salasanoista.
– Päivitysten pitää olla ajan tasalla – hakkerien työtä ei kannata tehdä liian helpoksi, Nurmi muistuttaa.
Kaukoviisautta tarvitaan
Suomea ja suomalaisia testataan myös maamme itärajalla, jonne ohjattu siirtolaisvirta koettelee oikeusvaltiomme periaatteita. Nurmen mukaan tilanne on vaikea.
– Haluamme toimia oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti aina ja kaikissa olosuhteisessa. Tilanne voi kuitenkin muuttua hankalaksi, jos jokin ulkopuolinen toimija luo tahallisesti tilanteen, jossa näiden periaatteiden noudattaminen vaarantaa kansakunnan edun. Tällöin syntyy juridisesti hyvin epäsymmetrinen asetelma, kriisi- ja valmiuslainsäädännön tutkimus- ja opetustyöhön osallistunut Nurmi sanoo.
Nurmen mukaan olisi tärkeää, että toimivaltakysymyksistä voitaisiin säätää ennakoivasti siten, että pärjäisimme uudenlaisissa kriiseissä ja voisimme silti toimia oikeusvaltioperiaatteiden mukaisesti.
– Tietyissä tilanteissa saattaisi olla tarpeen jopa rajoittaa tilapäisesti yksilön perusoikeuksia, jos sillä saavutettaisiin kollektiivista hyvää Suomen kansalle. Tämän esimerkiksi päivitetty valmiuslaki mahdollistaa. Nämä ovat moniulotteisia asioita.
Vuodesta 2004 Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tuntiopettajana toiminut tekniikan tohtori ja Tampereen yliopiston dosentti nostaa esiin oikeuden resilienssi -käsitteen. Nurmi on yksi aihetta tarkastelevan, Lakimies-lehdessä viime vuonna julkaistun artikkelin kirjoittajista. Aihe on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.
– On tärkeää, että tehdään tarkkarajaista lainsäädäntöä. Kääntöpuolena on kuitenkin se, että poikkeuksellisissa oloissa tiukka tarkkarajaisuus saattaa tehdä lain noudattamisesta ongelmallista. Resilientillä kriisilainsäädännöllä voitaisiin sekä turvata yksilöiden perusoikeudet että varmistaa viranomaisille asianmukaiset toimivaltuudet kaikissa olosuhteissa.
Tavoitteena on siis ennakkoon eliminoida tilanteet, joissa lainsäädäntö kääntyy tietyssä mielessä itseään vastaan. Resilienssi on sukua toiselle Nurmen esiin nostamalle käsitteelle eli kaukoviisaudelle.
– Paras kuulemani turvallisuuden hallinnan kiteytys on Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijan kaukoviisauden määritelmä, joka kuuluu näin: ”Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on niin pitäkööt hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maalimanranta kevyt kiertää.”
– Varautumisen ideana on siis tiivistetysti se, että kun varautuu uhkiin etukäteen, osaa toimia tositilanteessa – ja tämä tieto tekee levolliseksi. Jos selviytymisstrategiaa ryhdytään miettimään vasta kriisitilanteessa, on peli usein menetetty.
Nurmen mukaan erilaisten uhkakuvien värittämässä maailmassa on kuitenkin äärimmäisen tärkeää uskoa siihen, että kaikesta voi selvitä.
– Kun asioita miettii kaukoviisaasti, pärjää kyllä.
Palomuuri on tehokkain suoja verkon vaaroja vastaan, VSP tarjoaa sen palveluna.
– Vastapainoa työlle antavat kalastus, metsästys ja ruuanlaitto. Olen jopa suunnitellut kirjoittavani keittokirjan, jonka työnimenä on Epäonnistumisen asiantuntijan kokkauskirja, Kustavin saaristossa valtaosan ajastaan viettävä Veli-Pekka Nurmi naurahtaa.